23.10.2008

Keimolassa jyrää

Kolmostiellä on Vantaalla alkamassa remontti. Uusi kehärata risteää kolmostien kanssa nykyisen Kivistön liittymän pohjoispuolella. Risteyskohtaan kolmostien itäpuolelle rakennetaan Kivistön rautatieasema ja alueen maankäyttö muuttuu oleellisesti.

Tiesuunnitelmaan sisältyy uusi Keimolanportin liittymä, joka sijoittuu kilometrin verran Kivistön liittymän pohjoispuolelle uuden aseman tuntumaan. Tämän liittymän yhteyteen rakennetaan liityntäpysäköintialue ja bussiterminaali. Vanha kolmostie katoaa nykymuodossaan ja se korvautuu hieman idemmäksi tulevalla katuyhteydellä.

Keimolanportin ja Kivistön liittymät ovat niin lähellä toisiaan, että ne yhdistetään toisiinsa rinnakkaisrampeilla.

Myös Kivistön liittymän toisella puolella alkaa tapahtua: Vantaankosken liittymän, eli kolmostien ja kehä III:n liittymä uusitaan osana kehä III:n kohentamisremonttia. Liittymästä poistetaan vasemmalle kääntyvät liikennevirrat rakentamalla uusia ramppeja.

15.10.2008

Idän tiellä

Tiehallinto on paraikaa laatimassa tiesuunnitelmaa, joka tähtää valtatien 7 rakentamiseksi moottoritieksi Pernajan Koskenkylän ja Kotkan Karhulan välillä. Ajatus on, että suunnittelun puolesta rakentamistyöt voisivat alkaa vuonna 2010, jos valtiolta löytyy rahaa hankkeeseen.

Hanke käsittää nykyisen 17 km mittaisen Koskenkylän-Loviisan moottoriliikennetien muuttamisen moottoritieksi ja uuden 36 km mittaisen moottoritien, joka tulisi pääosin nykyisen valtatien pohjoispuolelle. Uusia eritasoliittymiä rakennettaisiin kuusi kappaletta ja lisäksi eräitä nykyisiä parannettaisiin.

Kun tämä urakka valmistuu, on myös Kehä III:n perusparannus Vantaalla toivottavasti saatu viimein valmiiksi. Tällöin E18-tiellä on Turun ja Haminan välillä runsaat 300 kilometriä pitkä yhtenäinen jakso moottoritietä tai moottoritietasoista nelikaistaista tietä.

Tiehankkeiden kehityskaari on pitkä. Koskenkylän ja Karhulan välinen nykyinen valtatie rakennettiin 1950-luvulla ja jo 1970-luvulla se tunnustettiin tasoltaan vaatimattomaksi.

12.10.2008

Porrastusta

Talvinopeusrajoitusten aika on ovella. Viranomaisia on kritisoitu siitä, että talvirajoitukset ovat voimassa käytännöllisesti katsoen samaan aikaan koko maassa suurista keliolosuhteiden erosta huolimatta. Lokakuussahan etelässä on vielä lähes kesäkelit ja Lapissa on usein lunta. Myös keväällä rajoitukset poistetaan koko maassa suunnilleen samaan aikaan.

Nyt Tiehallinto tiedottaa, että talvirajoitukset astuvat voimaan porrastetusti, alkaen pohjoisesta. Tiedotetta tarkemmin tutkittaessa käy ilmi, että muutokset tehdään yhden (1) viikon aikana. Lapissa muutos siis aloitettaneen maanantaina ja etelässä töihin päästään perjantaina, ellei sitten homma mene viikonloppuylitöiksi.

Aikataulun takana saattaa olla kirjoituspöytävirkamiehen kaunis ajatus. Siitä huolimatta viikon aikana tapahtuvien muutosten kutsuminen porrastukseksi on silkkaa hallintoalamaisen aliarviointia. Aiheelliseen kritiikkiin olisi kyllä mahdollista vastata asiallisestikin.

9.10.2008

Läskiksi meni

Puolisentoista vuotta sitten Tiehallinnon kunnossapitourakkakilpailussa menestyi virolainen AS Teho ja voitti viisi alueurakkaa Pohjanmaalla, Savossa ja Satakunnassa.

Rahkeet eivät sitten riittäneet. Yrityksellä on maksamattomia palkkioita aliurakoitsijoilleen ja Tiehallinto on vaatinut maksamaan ne. Vastauksena AS Teho on ilmoittanut vetäytyvänsä urakoistaan.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun suomalainen hankintalainsäädäntö ajaa julkisen hallinnon ongelmiin. Lähtökohtahan on, että halvin pitää valita, ellei voida osoittaa jotain toista vaihtoehtoa kokonaisedullisemmaksi. Jonkin toimittajan osoittaminen epäuskottavaksi on vaikeaa ellei mahdotonta ja siksi lyhyellä tähtäimellä riskitön vaihtoehto on ostaa halvinta. Tässäkin tapauksessa lienee kilpailtu siitä, kenelle tarvitsee maksaa vähiten sovittujen töiden tekemättä jättämisestä.

5.10.2008

Roar Hermansen

Norjan televisiossa on menossa sikäläinen Tupla tai kuitti -ohjelma, Kvitt eller Dobbelt. Eilen voitti pääpalkinnon 96.000 kruunua (noin 13.000 euroa) Roar Hermansen, perheenisä etelänorjalaisesta Mossin kaupungista. Hänen aiheensa oli Norjan maantiet, Norske riksveier.

Finaalissa hänen piti vastata oikein kaikkiin kuuteen kysymykseen:

1) Kolme norjalaista maantietä on päätetty suojella ja pitää sorapintaisina. Mainitse yksi näistä.

2) Vuonna 1991 avattiin silta, joka on voittanut palkintoja ja saanut kansainvälistä tunnustusta. Sillan on tänä vuonna Norjan museovirasto (Riksantikvaren) päättänyt suojella. Mikä on sillan nimi ja mikä on numeroltaan sen ylittävä tie?

3) Olet matkalla Haugesundista Nesttuniin Bergeniin käyttämättä lauttoja. Mikä on lyhyin reitti?

4) Mitkä kaksi maanteiden siltaa Pohjois-Norjassa ylittävät rajavesistön?

5) Mikä on Norjan maanteiden itäisin kohta? Mainitse paikkakunta ja tien numero.

6) Mikä on Oslon Bogstadveienin tienumero?

Muut vastaukset tulivat kuin pyssyn suusta, mutta toista kysymystä kilpailija mietti pitkään. Sekin tuli kuitenkin oikein.

Tienpitäjätahot ovat lyöneet rumpua kilpailulla. Joka lähetyksessä on ollut norjalaisia teitä esittelevä video, Norjan tielaitos on tehnyt sivun jutun tapahtumasta tiedotuslehteensä ja kilpailun toisessa erässä kävi antamassa tukeaan peräti Norjan liikenneministeri.

Onnittelu!

1.10.2008

22 miljardia kruunua

Ruotsin hallitus on esittämässä sikäläiselle parlamentille vuoden 2009 tiemäärärahaksi 22 miljardia kruunua, eli noin 2250 miljoonaa euroa. Summa sisältää tieverkon kunnossapidon ja joukon rakennushankkeita.

Suomessa tiemäärärahat ovat luokkaa 950 miljoonaa euroa. Rahalliset panostukset tieverkkoon on leikattu noin puoleen viimeisen 20 vuoden aikana. Viime vuosien kustannustason nousu on kompensoitu määrärahoja vähentämällä.

Ruotsin yleisen tieverkon pituus on 98.400 kilometriä ja vuotuinen liikennesuorite 52 miljardia ajoneuvokilometriä. Suomessa vastaavat luvut ovat 78.000 ja 36. Tiekilometriä kohden panostus Ruotsissa on siten 1,9-kertainen ja ajoneuvokilometriä kohden 1,6-kertainen.

Perusongelma suomalaisessa tierahoituksessa on jatkuva korjausvelan kasvattaminen. Korjausvelkaa ovat ne tekemättä jätetyt korjaukset, joilla olisi kompensoitu tiestön vuotuinen kuluminen. Korjausvelan määräksi arvioidaan tällä hetkellä noin 1000 miljoonaa euroa.

Kasvava korjausvelka käy tulevaisuudessa kalliiksi. Valtatieverkosto on suurelta osin peräisin 1960- ja 1960-luvuilta ja peruskorjausiässä. Perin huolestuttavaa on, että siltojen yleinen kunto on jatkuvasti heikentynyt jokseenkin kaikilla mittareilla. Yksi indikaattoreista on nimeltään vauriopistesumma: Sillan kuntoa kuvaa vauriopisteiden määrä. Kaikkien siltojen yhteenlaskettu vauriopisteiden määrä on kymmenessä vuodessa kolminkertaistunut.