24.11.2010

Numeropulaa

Saksassa on viisitasoinen teiden numerointijärjestelmä: eurooppatiet, moottoritiet, liittovaltion tiet, osavaltion tiet ja paikallishallinnon tiet. Tekstissä usein käytetään merkintätapaa, jossa kirjainta E, A, B, L tai K seuraa numero, esimerkiksi A7 ja B222. Viitoituksessa etukirjainta ei käytetä. Osavaltion ja paikallishallinnon teitä ei merkitä numerokilvin kuin poikkeustapauksissa.

Järjestelmä ei kuitenkaan ole niin suoraviivainen kuin Suomessa. Vaikuttaa siltä, että Saksa kärsii numeropulasta erityisesti B-teiden osalta.

Eräissä tilanteissa Saksa käyttää tien numerossa kirjaintarkennetta, yleensä "a" tai "n", mutta joskus myös "b". Liitteen a tai b saa usein lyhyt tiestä erkaneva haara, esimerkiksi yhdystie varsinaisen tien ja moottoritien välillä. Sellaisen voi saada myös vaihtoehtoinen reitti.

Liitteen n puolestaan saa rakenteilla oleva reitti, joka aikanaan korvaa entisen reitin.

Tiellä B96 on ollut kaikki kolme varianttia:


  • B96a on Saksan jaon aikana syntynyt kiertotie tien B96 Länsi-Berliinin läpi kulkeneelle reitille. B96a kiertelee itäisen Berliinin katuja entisen muurin tuolla puolen.
  • B96b on haara päätieltä Sassnitzin satamaan
  • B96n oli tieosuus uudelta A20-moottoritieltä Stralsundiin. Tieosuus sai myöhemmin numeron B96 ja vanha osuus sai uuden numeron.
  • B96n tulee kokemaan uuden tulemisensa tien eteläosissa: Bautzenin uuden ohikulkutien ensimmäinen osuus saa numeron B96n.


B96 ja B96a Berliinissä

Itä- ja Länsi-Saksa pitivät 1930-luvulla käyttöönotetun numerointijärjestelmän muuttumattomana, minkä takia numerointi ei juuri tuottanut ongelmia yhdistymisvaiheessa. Siitä huolimatta maassa on muutama tie, joilla on sama numero:
  • Teitä B199 on kaksi kappaletta: Toinen Schleswig-Holsteinissa lähellä Tanskan rajaa ja toinen itäisessä Saksassa Anklamissa.
  • Myös teitä B250 on kaksi. Alkuperäinen B250 on verraten lyhyt, alle 20 km, ja sen katkaisi Itä- ja Länsi-Saksan raja. DDR päättikin uusiokäyttää numeron. Yhdistymisen jälkeen kumpikin numero on saanut jäädä paikalleen.
  • Tie B262 on kummallisempi tapaus, koska kumpikin B262 sijaitsee entisessä Länsi-Saksassa kaukana rajasta. Tiet ovat lyhyitä pätkiä, joiden välissä on 100 kilometrin rako

Päällekkäinen numerointi on ratkaisuna hieman outo, koska numeroita kyllä on vapaana. 300-400-sarjassa on paljon tyhjää ja 600-900-sarjat on valtaosin käyttämättä. Lisäksi valtaosa teistä 114-165 jäi toisen maailmansodan jälkeisissä rajanvedoissa rajan taakse Puolaan tai Kaliningradin alueelle eikä numeroita juuri ole otettu uuteen käyttöön.

Ei kommentteja: