29.7.2017

Järjen käyttöä

Niin liikennemerkillä kuin sulkuviivalla osoitettu ohituskielto on varsin kategorinen eikä asiassa tunneta joustoa.

Tieliikenneasetus säätää liikennemerkistä seuraavaa: Merkillä kielletään muun liikkuvan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuin kaksipyöräisen sivuvaunuttoman moottoripyörän tai mopon ohittaminen. Merkki ei koske kääntymistä varten ryhmittyneen ajoneuvon ohittamista ryhmittymisalueella. Merkki on voimassa seuraavan maantien tai kadun risteykseen taikka merkkiin 352 asti.

Sulkuviivan teksti on oikeastaan vielä rajoittavampi: Ajoneuvo ei saa ylittää ajosuunnalleen tarkoitettua sulkuviivaa eikä ajaa sen päällä. Sulkuviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun sulkuviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole katkoviivaa. Milloin tällainen sulkuviiva on keltainen, ei ajoneuvo myöskään saa ajaa sen vasemmalla puolella.

Ohituskiellot suunnitellaan siten, että ohittaminen on kiellettyä silloin, kun näkemä on liian lyhyt auton ohittamiseen autolla.

Varsinkin kesäaikaan maaseudulla edessä onkin usein traktori. Ohituskieltojen matematiikka ei päde traktorin ohitukseen, koska suuren nopeuseron takia ohitusmatka on oleellisesti lyhyempi. Mutta sääntö on sääntö.

Yllättävästi Saksa, jonka kansalaiset eivät ole tunnettuja ylenmääräisestä joustavuudestaan, on kuitenkin hieman vapautunut "Ordnung muss sein" ‑ajattelustaan ja nähnyt, että traktorikysymyksessä voidaan olla pragmaattisia.



Valtaosa saksalaisten teiden ohituskielloista (joita on paljon!) antaa kuitenkin oikeuden ohittaa traktori. Arvelemme, että suomalainen virkamies ampuisi lonkalta ilmaan tusinan syitä, miksi tällainen joustavuus ei missään olosuhteissa sovi Suomeen.

6 kommenttia:

Erkki Korpela kirjoitti...

Tässä yhteydessä tekee mieli kitistä tavasta, jolla keltaiset sulkuviivat maalataan. Jossakin vaiheessa historiassa otettiin käyttöön nykyinen tyyli, jossa yhtenäistä sulkuviivaa ennakoidaan katkonaisella keltaisella viivalla eli "varoitusviivalla". Ajatuksena lienee, että tulossa olevasta ohituskiellosta ikäänkuin varoitetaan etukäteen. Käytännössä tämä aiheuttaa kuitenkin sen, että varsinaisen sulkuviivan erottaminen on vaikeutunut, kun keltaista "huomioväriä" on niin paljon - mäkisellä ja mutkaisella tiellä sitä voi olla lähes kaiken matkaa. On siis käynyt niin, että kun yritetään korostaa liikaa, ei korostetakaan oikeastaan mitään. - Muistaako Toimitus, milloin tämä nykyinen tyyli tuli käyttöön? Useampi vuosikymmen siitä ainakin on.

jmk kirjoitti...

Keltainen katkoviiva taisi tulla lainsäädäntöön vuonna 1992.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920163

Matti Laitinen kirjoitti...

Lempäälästä mt 190:lta löytyy tällainen poikkeuskilpi, keskustan kohdalta olevalta liikenneympyrältä etelään.

Street view linkki:
https://www.google.fi/maps/@61.3128577,23.7613552,3a,44.4y,198.93h,84.8t/data=!3m6!1e1!3m4!1sHDgxB2Pce5gszZ6ZnlFuRQ!2e0!7i13312!8i6656

Matti Grönroos kirjoitti...

Tuo Lempäälän ratkaisu on siinä mielessä hankala, että siinä on kaksi liikenteen ohjauslaitetta (tiemerkintäkin on "laite") ristiriidassa keskenään. Liikennemerkki lisäkilvellä sallii, mutta sulkuviiva kieltää. Olisi mielenkiintoista olla kärpäsenä katossa raastuvassa kuuntelemassa keskustelua siitä, onko näistä jompikumpi vahvempi. Siksi olisi parempi, jos asetustasolla säädettäisiin, että jos liikennemerkki sallii jonkin vehkeen ohittamisen, myös sulkuviivalla olisi sama merkitys.

weatherc kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
weatherc kirjoitti...

Samalainen mielenkiintoinen Turussa st 185:lla:
https://www.google.fi/maps/@60.4601185,22.2078051,3a,45.6y,296.76h,83.98t/data=!3m6!1e1!3m4!1sRViOc-EeklBA317fjkdyPw!2e0!7i13312!8i6656