16.2.2015

Pysäköintisheriffit tuomiolla

Vuoden 2012 alusta voimaan astuneessa uudessa pysäköinninvalvontaa koskevassa laissa on merkittävä muutos aikaisempaan: Hallinto-oikeuksien ratkaisuihin on mahdollisuus hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Muutos on siksi merkittävä, että hallinto-oikeuksien kyky ratkaisujen tekemiseen on ollut ilmiselvästi rajallinen: yksi päättää yhtä ja toinen toista ja kaikki ratkaisut eivät ole kestäneet päivänvaloa.

Viimeisen vuoden kuluessa KHO on julkaissut useita ratkaisuja, joissa kunnallinen pysäköinninvalvonta on jäänyt tappiolle. Näistä tapauksista on nyt sitten tulkinta, jota yksittäisen pysäköintisheriffin on vaikeaa mennä ohittamaan.

Turussa paikallinen pysäköinninvalvoja jäi häviölle skismassa, joka koski siitä, onko pysäköinninvalvojalla toimivaltaa yksityisellä jalkakäytävään rajoittuvalla alueella.


Kiistanalainen kohta

Pysäköinninvalvojan kirjelmä oli erittäin herkkää ja taiteellista juridista kikkailua, mutta se ei KHO:a hellyyttänyt. Kiinteistön huoltomiehellä oli kiinteistöltä lupa pysäköidä paikalle, eikä Turun kaupungilla ollut mitään toimivaltaa asiassa.

Vantaan pysäköinninvalvonta puolestaan halusi periä autovuokraamolta tämän asiakkaan pysäköintivirheen perusteella langetettua pysäköintivirhemaksua. Tämä "ikiaikainen käytäntö" sai lopun, kun KHO totesi että laissa ei ole kohtaa, johon Vantaa vetoaa. Kaiken lisäksi KHO erityisesti korostaa, että autovuokraamolla ei edes ole oikeutta periä asiakkaaltaan viranomaismaksuja, saati velvollisuutta.

Uunituore ratkaisu saa Porvoon pysäköinninvalvojan hieman outoon valoon. Kyse oli siitä, että moottoripyöräilijä oli asettanut pysäköintilipukkeen pyöränsä tuulilasiin ja lipuke oli varastettu.

Hallinto-oikeus kovin arrogantisti oli todennut seuraavaa: "Moottoripyörä rekisteritunnus X on ollut 26.6.2012 kello 15.30 pysäköitynä Kaivokatu 36:n pysäköintialueella maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta. Moottoripyörässä ei ole ollut tarkastushetkellä maksettua pysäköintilippua näkyvillä. Kysymyksessä on siten pysäköintivirhe. Ajoneuvon kuljettaja on vastuussa liikennesääntöjen noudattamisesta. Muulla A:n esittämällä ei ole sellaista merkitystä tässä asiassa, että pysäköintivirhemaksu olisi sen johdosta poistettava. Pysäköinninvalvojan päätöstä ei ole syytä muuttaa."

Porvoon pysäköintisheriffi taas vetosi siihen, että se on ohjeistanut moottoripyöräilijöitä "kiinnittämään pyöräänsä muistilipukkeen ja säästämään varsinaisen pysäköintilipun itsellään todisteena maksetusta pysäköintimaksusta." Moottoripyörän omistaja totesi puolestaan, että hän on toiminut pysäköintiautomaatissa olleiden ohjeiden mukaisesti ja siinä ei tällaista Porvoon ohjetta ollut.

KHO toteaa ratkaisussaan: "Tieliikennelaissa tai -asetuksessa ei ole määräyksiä siitä, miten moottoripyöräilijän on osoitettava maksaneensa pysäköintimaksun, kun moottoripyörä pysäköidään maksulliselle pysäköintipaikalle. Porvoon pysäköinninvalvoja on ohjeistanut moottoripyöräilijöitä pitämään maksulipukkeen taskussaan ja laittamaan automaatista saatavan muistilapun moottoripyörään. Tällaista ohjetta ei kuitenkaan asiassa saadun selvityksen mukaan ole merkitty pysäköintiautomaattiin tai muualle pysäköintialueella." KHO kumoaa hallinto-oikeuden ja pysäköinninvalvojan päätökset.

Neljäs tapaus on Tampereelta. Pysäköinnintarkastaja oli määrännyt pysäköintivirhemaksun, koska oli pyyhkinyt sataneen lumen vain tuulilasin alareunasta eikö ollut löytänyt pysäköintikiekkoa. Se oli valituksen tehneen autonhaltijan mukaan sijoitettu tuulilasin yläreunaan. Laissa ei mainita, että kiekon tulisi sijaita kojelaudalla tuulilasin alareunan kohdalla ja siksi KHO:n mielestä pysäköintivirhemaksun langettamiseen ei riitä se, että kiekko ei satu olemaan sillä kohdalla, jonka lappuliisa vaivautuu puhdistamaan.

Vantaan kysymystä lukuun ottamatta tapaukset ovat melko koomisia. Kaupunkien virkakoneisto käyttää huomattavan määrän työpanosta sellaisten asioiden vänkäämiseen, jotka maalaisjärjellä ajatellen ovat jokseenkin itsestään selviä. Tärkeintä kaupunkien pysäköinninvalvojille tuntuu olevan se, että Organisaatio on oikeassa. Sillä, onko ratkaisu oikeudenmukainen, on vähäisempi painoarvo.

Nyt ei enää oikeassa olemiseen riitä, että vasemmalla kädellä hommiaan hoitavat yhden-kahden tuomarin hallinto-oikeudet saadaan vakuutetuiksi asiasta. Nyt pitää asiat kyetä esittämään vakuuttavasti myös KHO:n edessä, mikä ei olekaan niin helppoa. Ehkäpä erilaiset ratkiriemukkaat kuntakohtaiset tulkinnat saavat hiljalleen arvoisensa lopun, pahvilaatikossa pölyisellä ullakolla




Ei kommentteja: